Terry Pratchett: Yövartiosto
Sam Vimes joutuu sarjamurhaajaa takaa-ajaessaan Näkymättömän Yliopiston Kirjaston maagiseen kenttään ja 30 vuotta ajassa taaksepäin. Menneisyydessä hän joutuu ottamaan tarunhohtoisen kersantti Keelin henkilöllisyyden ja astumaan Yövartioston palvelukseen. Samaan aikaan Ankh-Morporkia hallitsee pähkähullu ja vainoharhainen Patriisi, ja läpeensä korruptoitunut Vartiostokin palvelee mielivaltaa tahdottomasti. Kansannousun alkaessa Vimes/Keelillä riittää mietittävää: hän on vannonut suojelevansa yleistä turvallisuutta, mutta ketä tällaisessa tilanteessa suojellaan ja keneltä? Entä onko tulevaisuuteen enää palaamista, jos menneisyyttä muutetaan?
Nyt kun luen blogiin kolmea kirjasarjaa rinnakkain - Kiekkomaailman omistettuja osia sekä pitkästä aikaa Muumikirjoja ja Näkijän tarua läpi - tuntuu, kuin olisin ihan koko ajan kirjoittamassa jostain näiden kolmen kirjasarjan osasta. No, tämä on laskujeni mukaan kolmanneksi viimeinen omistamani Pratchett, josta en ole vielä blogannut, joten kyllä tässäkin joskus vielä valmista tulee. Ja Näkijän taruakin on enää kaksi jäljellä, Muumeja vähän enemmän. Mutta kukapa ei haluaisi lukea muumeista.
Mennään kuitenkin silti Kiekkomaailmaan ensin. Yövartiosto on Vartiosto-alasarjan kuudes osa. Olen useammasta alasarjan osista tänne blogiin kirjoittanut, mutta en nyt lukenut tässä välissä kolmatta osaa Savijaloilla enkä viidettä osaa Maanalainen elefantti, mutta tämä Kiekkomaailman lukeminen on muutenkin sen verran repaleista, että ehkä lukijakin tästä pääsee ylitse.
Olen saanut kirjan silloin aikanaan, kun se on ilmestynyt (2010), ja silloin sen lukenut kertaalleen. Eipä siis ihme, että nyt tämän lukukerran alussa yhtään muistanut, mistä kirjassa oli edes kyse. Siitä olen varma, että olen lukenut teoksen. Niinpä takakansitekstissäkin mainittu aikaparadoksi tuli ihan yllätyksenä, tosin riemukkaana sellaisena.
Ankh-Morporkin kaupungin vartioston komentaja Sam Vimes päätyy siis elämään uudelleen hetkiä, jotka on itse jo kertaalleen nuoruudessaan elänyt, nyt vain toisen henkilön kengissä. Tällä kertaa hän toimii mentorina nuorelle itselleen, mikä on juuri niin hullu ja vauhdikas idea kuin Kiekkomaailmalta sopii odottaakin. Juonen keskiössä on arkkivihollis-sarjamurhaajan jahtaaminen, hänkin kun on päässyt sinne samaan menneisyyteen mellastamaan.
Lukiessani teosta pidin siitä aina vain enemmän koko ajan, koska idea on varsin hauska: päästään hieman kurkistamaan Ankh-Morporkin kaupungin lähihistoriaan sekä kokemaan sen ratkaisevia hetkiä. Samoin tuttujen Vartioston hahmojen alkutaipaleen näkeminen oli suorastaan riemastuttavaa, erityisenä nostona zombie-vartiostolaisen Reiska Hustalan alkuperäiseen kuolemaan johtaneiden käänteiden paljastaminen. Sarjan muissa osissa hän siis palvelee vartiostossa elävänä kuolleena.
Vartiosto-alasarjan osissa käsitellään yhteiskunnallisia teemoja, niin tietysti tässä Yövartiostossakin. Tällä kertaa tarkastellaan vallankumouksen luonnetta ja väkivaltamonopolin mekaniikkoja vartioston seikkailujen kautta. Mietin, että ehkä aiemmalla lukukerralla tällainen teema ei ollut juuri kiinnostukseni kohteena, mutta kun käsitys maailmasta ja yhteiskunnasta on avartunut, teemakin resonoi. Uskallan väittää, että pidin tästä osasta nyt paljon enemmän kuin viime lukukerralla.
Lukiessa alkoi hieman silti kaduttaa se, että nuo alasarjan muutamat osat olivat jääneet lukematta tässä välissä. Teoksessa oli useita viitteitä alasarjan edelliseen osaan Maanalaiseen elefanttiin, ja mielikuvani siitä osasta olivat varsin hämäriä - siinä oli jonkinlainen ihmissusiaihe, mutta teemasta en muista hölkäsen pöläystä.
Esteettisen puolen seikkana on sanottava, että pidän kirjan Rembrandt-pastissin sisältävästä kansikuvasta kovasti, se lienee yksi suosikkejani Kiekkomaailma-sarjassa. Näissä myöhemmissä sarjan osissa on hieman maltillisempia kansikuvia ylipäätään, jos verrataan sarjan alkupuolen kansikuvituksiin. Olen harmikseni kuullut, että useampikin lukija on jättänyt sarjan lukematta juuri alkuosien Josh Kirbyn vauhdikkaiden kansikuvien vuoksi. En ole itsekään ollut niiden suuri fani, mutta en ole kyllä koskaan jättänyt mitään kirjaa lukematta vain kansikuvan takia - itsehän siinä vain kärsisi. No, tämän Paul Kidbyn kuvittaman kansikuvan ei kyllä pitäisi ketään karkottaa.
Mitäs tässä voi muut sanoa, kuin että tämä kirja tulee edelleen pysymään hyllyssä. Tilannehan on se, että vielä olisi hyllyssä bloggaamatta yksi Vartiosto-alasarjan kirja eli Muks!, mutta tavallaan haikailen edelleen noiden kahden välistä jääneen alasarjan osan lukemista vielä joskus blogiin, ja ehkäpä hankkimistakin, jos tekevät riittävän suuren vaikutuksen. Kovin lukulistan kärkeen ei tuo suunnitelma silti mene. Ehkä vielä joskus!
Kiekkomaailma-sarja | Vartiosto-sarja
Feet of Clay / Savijaloilla
The Fifth Elephant / Maanalainen elefantti
Night Watch / Yövartiosto
Thud! / Muks!
---
Terry Pratchett 2002/2010: Yövartiosto
Suom. Mika Kivimäki
Karisto. Hämeenlinna.
392s.
Kansi: Paul Kidby
Kommentit
Lähetä kommentti