Naiyer Masud: Kamferin tuoksu


Kamferin tuoksu on intialaisen novellin mestarin, hillityn ilmaisun taitajan Naiyer Masudin ensimmäinen länsimaihin levinnyt kokoelma. Masudin tarinat puhuvat rivien välissä intohimosta ja kaipuusta, unelmista ja pettymyksistä, kiihkosta ja tuskasta sekä elämän kulun muuttavista lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista. Kamferin tuoksun 1980- ja 1990-luvulla kirjoitetut tarinat avaavat lukijalle ainutlaatuisen näkökulman pohjoisen Intian elämään ja urdunkielisen kirjallisuuden pitkään perinteeseen. 
Urdun ja persian kielten emeritus-tutkija Nauyer Masud (s. 1936 Lucknow'ssa, Uttar Pradeshissa) tunnetaan novelliensa ohella mm. Frantz Kafkan kääntäjänä. 

Kun lähdin toteuttamaan Aasia-projektiani (eli siis, kertauksena, lukemaan Aasian eri maissa julkaistuja, mieluiten kyseisen maan jollakin kielellä alun perin kirjoitettuja kaunokirjallisia teoksia) yksi haaveistani oli, että kohdalle osuisi myös uusia suosikkikirjailijoita. Vielä toistaiseksi niin ei ollut käynyt. Kuitenkin luettuani Kamferin tuoksusta ensimmäiset kymmenen sivua, tiesin, että nyt olen jonkin erityisen äärellä. 

Masudin proosa on yksinkertaisesti loistavaa. Sen ilmaisuvoima mykistää tavalla, joka tuo mieleen Nabokovin. Masudin tekstissä nerokkuus ei kuitenkaan samalla tavalla kielellisty näkyville, vaan tiivistyy niihin voimakkaisiin ja pysäyttäviin kuviin, joita teksti tuo lukijan eteen (ja joita toki myös Nabokovilla on). Tämä on kirjallisuutta, joka painuu syvälle mielen pohjaan jo ensiluvulla.

Meni oikeastaan hetki, ennen kuin tulin edes ajatelleeksi, että luen novelleja. Syynä oli se, että tavallisesti kipuilen tavalla tai toisella novellimuodon kanssa - tekstit ovat liian pinnallisia tai tunteikkaastakin ilmaisusta huolimatta helposti unohtuvia. Novellikokoelman luettuaan on vähän sama olo kuin silloin, kun lähtee aterialta vielä pikkuisen nälkäisenä. 

Parhaiden novellien kanssa näin ei koskaan käy. Masudin teksteissä en tullut edes ajatelleeksi novellimuotoa, sillä tarinat olivat itsessään täydellisen mittaisia ja kokonaisia tarinoita. Novellit ovat varmasti vielä pitkää proosaakin vaikeampi laji, joten tällaisen täydellisyyttä hipovan novellistiikan äärellä ei voi olla kuin hämmästynyt.

Symbolinen taso on kaikissa novelleissa erittäin vahva. En väitä, että taaskaan olisin ymmärtänyt täysin kaikkea lukemaani - kulttuurisidonnaisuus on tekstissä upea asia, mutta vaatii lukijalta perehtyneisyyttä.  Teemat jäävät kuitenkin ikään kuin roikkumaan aivan kosketusetäisyydelle, sillä jonkinlainen yleisinhimillinen kokemus yhdistää kaikkia novelleja. Kohtauksen voimakkaat kuvat jäävät mieleen polttelemaan, ja ehkä jonakin päivänä johtavat oivallukseen. Tai uudelleenlukuun.

Novellien kertojanäänestä on mainittava mielenkiintoinen seikka. Kertoja on aina ensimmäisessä persoonassa ja jotenkin kerronnan tyyliltään varsin samanlainen. Miljööt ovat aina vähintäänkin keskiluokkaisia. Silti eri novellien kertojat eroavat toisistaan paljonkin. He paitsi tuntuvat elävän aivan eri todellisuuksissa myös ovat mieleltään niin hypnoottisia, että heitä seuraa mihin vain tarinaan, joka kulloinkin auki laskostuu.

Vasta tätä tekstiä kirjoittaessani vilkaisin tarkemmin etulehtien sisältöä, ja olin hieman yllättynyt siitä, että tämä ei tosiaan ole kirjailijan itse koostama kokoelma, vaan toimitettu kokonaisuus. En osaa suoraan sanoa, mikä on sitten yksittäisten novellien julkaisutausta, mutta tässä muodossa novellisarja toimii kyllä hyvin. Niissä on sopivasti variaatioita samansuuntaisista miljöistä ja aiheista, mutta jokainen erottuu selkeästi omanlaisenaan kokonaisuutena.

Joidenkin teosten kohdalla tulee vain yksinkertaisesti sellainen olo, että tämä teos on pakko hankkia. Kamferin tuoksu meni heti hankintalistalle (jo siinä kymmenen sivun kohdalla, jos ollaan rehellisiä). Tällaista proosaa tietää lukevansa vielä moneen kertaan. Harmillisesti Masudilta ei ole käännetty suomeksi mitään muuta, englanniksi sentään useampia kokoelmia ja teoksia. Mutta tässä yhdessäkin riittää pureskeltavaa hetkeksi.

---

Naiyer Masud 1999/2001: Kamferin tuoksu (toim. Muhammad Umar Memon)
Suom. Hannu Tervaharju (englanninnoksesta)
Like. Helsinki.
190s.

Kommentit

Viikon luetuimmat