J.R.R. Tolkien: Herra Bliss

J. R. R. Tolkien sepitti ja kuvitti herra Blissin seikkailut omille lapsilleen. Tähän kirjaan tarina on painettu tismalleen sellaisena kuin hän sen laati – käsin kirjoitettuna kaikkine riemukkaine ja yksityiskohtaisine värikuvineen. Suomenkielinen teksti on ladottu käsikirjoituksen viereen.  

Herra Bliss on kekseliäs satu omalaatuisesta herrasmiehestä. Herra Bliss, joka käyttää tavattoman korkeita hattuja ja pitää puutarhassaan Kirahkania, saa päähänsä ostaa auton. Kun hän sitten ensi kerran ajaa sillä kyläilemään, on tuloksena pitkä sarja onnettomuuksia. 

Herra Blissiin törmääminen kierrätyskirjahyllyssä - ja vieläpä näin joulun alla - on luonnehdittavissa suoranaiseksi onnenpotkuksi. Entistä iloisempi sattuma on sikäli, että vaikka olen moneen otteeseen harkinnut Herra Blissin hankkimista, en ole saanut aikaiseksi tai raaskinut ja siten se vielä puuttui hyllystäni. Toisekseen Herra Bliss on niitä harvoja Tolkienin suomennettuja teoksia, joita en vielä ole lukenut. Niinpä ajoitus ei olisi voinut olla sopivampi. 

Herra Blissin juoni toi elävästi mieleen aiemmin tänä syksynä lukemani Roverandomin, sillä juonikuviot olivat toinen toistaan yllättävämpiä ja vieläkin villimpää nonsensea kuin Roverandomissa. Hahmot käyttäytyvät viihdyttävän arvaamattomasti ja aina seuraa jokin tolkienmainen käänne, jossa vaikkapa äsken nahistelleet osapuolet liittyvät yhteiseen päivällispöytään (jossa joku tietenkin vetää ruokaa henkeensä liikaa innostuessaan). Hämmästyttävien, hengästyttävien ja riemastuttavien juonen poukkoilujen lisäksi tolkieniltaan sanaleikkejä odottava lukija ei tule pettymään. 

Koska englanninkieliset alkuperäissivut on liitetty joka aukeamalle suomennoksen oheen, on suomennoksen laatua ja ratkaisuja helppo tarkastella. Yleisesti ottaen pitäisin rajoittuneesta käännöstieteellisestä tietämyksestäni käsin käännöstä varsin onnistuneena, joskin muutama pieni virhe on pujahtanut mukaan; esimerkiksi tarinamaailman valuuttana toimivat välillä punnat - kuten alkuteoksessa - välillä taas markat. Koska kyseessä on ensimmäinen painos, on oletettavaa, että vuoden 2005 painokseen näitä asioita on edelleen hiottu. 

Olen aina ollut Tolkienin kuvitustyylin ystävä, sillä siinä yhdistyvät erittäin miellyttävällä tavalla persoonallinen tyyli ja eloisa ilmaisu, parhaimmillaan kevyillä art noveau -mausteilla. Harrastelijapiirtelijänä myös tekniset ansiot osuvat silmään oikein viehättävällä tavalla. Erityisesti Herra Blississä kuvallisen ilmaisun osana toimivat myös käsinkirjoitetut tekstit, joissa Tolkienin käsialakin antaa oman sävynsä visuaaliselle ilmeelle. Niinpä tunnelma muistuttaa paikoin Kirjeitä Joulupukilta -teosta, vaikka vauhdikkuus saakin mielleyhtymät ensiksi singahtamaan Roverandomin suuntaan.

Ilmeisesti Herra Blissin kirjoitusaika sijoittuu jonnekin 30-luvun alkupuolelle kuten Roverandominkin, toisin sanottuna aikaan ennen Hobittia. Mielenkiintoinen yksityiskohta siten onkin kertaalleen mainittu sivuhahmo nimeltä ukko Gamgee, jonka Wikipedia osaa kertoa liittyvän perheen omaan sisäpiirivitsiin. Taru sormusten herrasta -trilogiassa esiintyvä ukko Gamgeen voi ehkäpä tulkita viittaukseksi tähän samaan vitsiin; ajatus ainakin on hyvin tolkienmainen.  

Herra Bliss on oikein mukava tuttavuus ja asettunee Tolkien-hyllyyni mukavasti. Etenkin kuvituksien pariin palaan mahdollisesti piankin. Lapsenmielisten joululukemistoksi Herra Bliss on oikein sopivaa taianomaisuudessaan, keveydessään ja iloisessa ajattomuudessaan. 

---

J.R.R. Tolkien 1982/1983: Herra Bliss

Suom. Panu Pekkanen

WSOY. Porvoo - Helsinki - Juva.

100s.

Kuvitus: J.R.R. Tolkien