Yiyun Li: Yksinäisyyttä kalliimpaa

Yksinäisyyttä kalliimpaa on murhamysteeri, harvinaislaatuinen kuvaus Kiinan muutoksesta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja herkkä kertomus kolmesta ihmisestä, joiden on vaikea löytää paikkaansa muiden keskellä.  
Yiyun Li on syntynyt Beijingissä vuonna 1972 ja muuttannut Yhdysvaltoihin opiskelemaan 1996. Nykyisin hän asuu Kaliforniassa miehensä ja kahden poikansa kanssa. Hän on ehtinyt jo saada lukuisia palkintoja. 

En oikein tiedä, mitä ihmettä tapahtui kun lainasin tämän kirjan: luin osan takakansitekstistä ja osan kansiliepeestä ja sen jälkeen ilmeisesti päätin, että luettavaksi menee. Kuitenkin olin jotenkin onnistunut välttämään - tai, todennäköisemmin, unohtamaan - kansiliepeen älyttömät juonipaljastukset. Tiedoksi siis, että tämä kirja kannattaa lukea, mutta missään nimessä ei kannata lukea kansilievettä, sillä se paljastaa kirjasta turhan paljon. 

Teoksen lumo nimittäin perustuu yhdeltä keskeiseltä osalta siihen, että lukija saa tutustua teoksen maailmaan ja hahmoihin ja yrittää hahmottaa, mitkä ovat näiden keskinäiset suhteet ja mitä oikeastaan on edes tapahtunut. Kansilieve paljastaa armotta hahmojen väliset kuviot, mikä lässäyttää harmillisesti sen valtavan tyylikkään ja mukaansatempaavan tavan, jolla Li johdattaa lukijan kirjan maailmaan. 

Rytmitys on verkkainen ja viipyilevä, koskaan kuitenkaan jännitystään menettämättä - siis jos on jättänyt lukematta kansiliepeen. Sen lukeneesta teos voi hyvinkin olla jahkaileva, sillä kaiken jo tietävä lukija lukee eri tavalla kuin tiedonjanoinen lukija. Itse onneksi sain lukea suuren osan kirjasta jälkimmäisellä tavalla, ja luin liepeen vasta yli puolenvälin jälkeen. Yksinäisyyttä kalliimpaa on lähes neljäsataasivuinen kirja, mutta niin vangitseva, että sivut kääntyilevät nopeasti. 

Takakansi kertoo teoksen olevan "murhamysteeri", ja vaikka se toki pitääkin paikkansa, on minusta yksinkertaistusta keskittyä juuri murhaan. Vaikka teoksessa toki on ruumis - joka esitellään heti ensimmäisellä sivulla, eli en nyt tässä ole itse juonipaljastuksia tekemässä - itse mysteeri ei liity pelkästään hahmon kuolemaan, vaan ylipäätään hahmoverkostoon. Keitä hahmot oikein ovat, mitä valintoja he elämässään tekevät ja miksi, ja miten ne ovat johtaneet (tai olleet johtamatta) yhden hahmon kuolemaan. Murhamysteerin kanssa kaikista eniten tekemistä teoksella on siksi, että se osaa parhaimman murhamysteerin tapaan saada lukijansa koukkuun ja tarjoilla juuri oikeita ja sopivia tiedonmurusia saadakseen lukijan tukevasti koukutettua. 

Olen ehkä joskus aikaisemmin jo maininnut, että kirjallisuudessa huomioni kiinnittävät aina ensimmäisenä hahmot. Minulla on ollut vaikeuksia toisinaan lukea kirjoja, joissa hahmot ovat symbolisia, sillä jostain syystä inhimillisyyden tunnistaminen kirjallisuudessa on minulle erityisen tärkeää. Teos jää hyvin usein tunnetasolla etäiseksi, jos hahmoissa ei ole mitään tunnistettavaa. Ei siis välttämättä itsessäni - en niinkään kaipaa samastumista - mutta inhimillisyyden kannalta. Voisi sanoa, että yksi tärkein tavoitteeni kirjallisuuden lukemisessa on ymmärtää ihmisyyttä. 

Siitä näkökulmasta Lin teos oli loistavaa luettavaa. Se ei ehkä ole niitä kirjoja, jotka ovat tehneet minuun suurimman vaikutuksen, mutta ehdottomasti se on kaikin puolin onnistunut romaani. Rakenne ja kerronta sopivat toisiinsa täydellisesti, ja lukija saa hieman ponnistellakin ajoittaakseen eri katkelmien väliset aikasuhteet. Käytössä ovat siis muodikkuutensa takia tylsiksi leimaamani aikatasot, mutta tässä ne toimivat. Rakenne on valittu tarinan ehdoilla eikä siten vaikuta päälleliimatulta tai halvalta tavalta tuoda tietoa lukijalle. Mysteeri ja hienovireiset yksityiskohdat aukeavat kauniisti tarinaksi. 

Teoksen takakansitekstissä muistetaan tuoda esille, kuinka Kiinan muutos näkyy teoksessa. Vaikka teoksessa Kiina on erittäin tärkeä elementti ja väite pitää paikkansa, minua jotenkin hiertää sanoa sitä ensisijaisesti tarinaksi Kiinan muutoksesta. Hahmovetoisuus on niin suurta, että näkisin tämän teoksen käsittelevän Kiinan muutosta korkeintaan sivuteemana. Lisäksi suuri osa tapahtumista tapahtuu aivan muualla, vaikka toki hahmot kantavat synnyinkulttuuriaan mukanaan. Mutta sanoisin, että jos haluaa nimenomaan lukea Kiinan muutokseen liittyvän teoksen, tämä ei ole oikea valinta. Minusta Yksinäisyyttä kalliimpaa on nimenomaan ihmisyyden kuvaus, ja kuvaus vain sattuu sijoittumaan nyky-Kiinaan ja olemaan kiinnostavan tarkkasilmäinen.

Tällaisesta kummallisesta painottamisesta mainospuheissa ja kritiikeissä tulee mieleen hieman sama ilmiö kuin silloin, kun naisten kirjoittamaa kirjallisuutta arvostellaan omana kategorianaan eli pelkkänä naisten näkökulmasta kertovana kirjallisuutena, jossa ei voi olla kosketuspintaa kuin naisille. Samaan tapaan Kiinan korostaminen teoksessa, jossa se mielestäni ei ole pääroolissa, tuntuu laittavan teoksen "ne Kiinan kulttuuria kuvaavat romaanit" -kategoriaan.

Minusta Lin teos on täysin yleisinhimillinen kuvaus, ei niinkään eksoottinen kurkistus kiinalaiseen todellisuuteen (vaikka siinä voi uusia asioita länsimaalaiselle lukijalle tullakin). Ei tämän teoksen tarvi edustaa kulttuuriaan eikä puhua sen puolesta. Yksinäisyyttä kalliimpaa on erinomainen teos, ja on sen aliarvioimista pelkistää se ainoastaan "Kiinasta kertovaksi" vain siksi, että kirjailija on kiinalaistaustainen ja teoksen hahmot kiinteästi sidoksissa kiinalaiseen kulttuuriin. Mitä se nyt sitten tarkoittaakaan niin valtavassa maassa. 

Kuten edellä saattoi jo tulla ilmi, minä pidin tästä teoksesta hyvin paljon. Se sai mukaansa heti alkusivuilta asti ja kysyi ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä tavalla, joka upposi täysin luontevasti keskelle mysteerin tyylikästä auki laskostumista. Hahmot oli kirjoitettu viehättävän sävykkäiksi, ja kulttuurin merkitystä ihmisen elämässä oli pohdittu elegantisti. Teoksesta ei ehkä tullut kaikkien aikojen suosikkiani, mutta se on ehdottomasti laatukirjallisuutta, jota oli todellinen ilo lukea. Tulen varmasti muistamaan teoksen surumielisen tunnelman pitkään.

---

Yiyun Li 2014/2015: Yksinäisyyttä kalliimpaa
Suom. Helene Bützow
Tammi. Helsinki.
395s.
Kansi: Tuija Kuusela

Kommentit

Viikon luetuimmat