Tommi Liimatta: Jeppis



80-luvulle sijoittuva hevinkuunteluromaani, josta puuttuu jälkiviisaus.

Jeppis alkaa elokuussa 1983, jolloin Tommi aloittaa koulun. Osa uusista ystävistä muuttuu vihollisiksi, osa pysyy mukana. Tommi rakastuu KISS-yhtyeeseen, rakentaa kerrostalon pienemmille pojille ansoja, haaveilee strippisarjan saamisesta paikallislehteen ja tapailee sukkadiskoaskeleita. Tšernobylissä tapahtuu ydinvoimalaonnettomuus. 

Jeppis on jotain niin hurmaavan itestäänselvää, että sellaisen puuttuminen kirjallisuudestamme ei ole edes ihme. 


Olin jo muutaman vuoden selaillut Jeppistä eri yhteyksissä ja suunnitellut sen lukemista, ja nyt se vihdoin lähti kirjastosta mukaan. Edes takakannen luonnehdinta "hevinkuunteluromaani" ei saanut minua peloteltua, sillä paljon kiinnostavampi oli teoksen nimen paljastama miljöö. Jeppis eli Pietarsaari (lempinimihän tulee ruotsinkielisestä nimestä Jakobstad) on minulle hyvin tuttu kaupunki erinäisistä syistä. Siksi jo pelkästään se, että kyseessä on kuvaus arjesta 80-luvulla juuri Jeppiksessä, oli tarpeeksi hyvä syy lisätä kirja luettavien joukkoon.

Ehkä olen lukenut sitten liian vähän kotimaista kirjallisuutta - tai liikaa Helsinkiin ja/tai nimeltä mainitsemattomiin tai ylimalkaisesti nimettyihin perämetsiin sijoittuvaa kirjallisuutta - sillä Jeppis oli ensimmäinen romaani, jossa pikkutarkan kaupunkikuvauksen mahdollistamat syvyydet alkoivat aueta minullekin. Liimatan teksti on täynnä erisnimiä aina päivittäisistä tuotteista kadunnimiin. Mukavan konkreettisen tunnelman bonuksena oli se, että tiesin kirjan jokaisen Jeppikseen sijoittuvan tapahtumapaikan joko summittaisesti tai täsmälleen. Mieleeni hiipi väistämättä oivallus siitä, miksi Helsinkiin sijoittuva kirjallisuus on niin valtavan suosittua. Kirjallisuus auttaa näkemään tutun kaupungin uudella tavalla.

Jeppiksen kiinnostavuus ei kuitenkaan pelkistynyt ainoastaan kaupunkikuvaukseen. Liimatta kuvaa erityisen hyvin lapsenomaista innostusta tai "fanitusta" johonkin aiheeseen. Kuinka mielivaltaisesti asioista tulee tylsiä tai siistejä tai kuinka lapsena keräilee jokaisen tiedonmurun innostavasta aiheesta täysin ymmärtämättä asioiden merkityksiä ja yhteyksiä. Olen itsekin juuri ala-asteiässä ollut muutamaan aihepiiriin keskittynyt fanittaja, ja siten päähenkilö Tommin ajatuskuluissa ja tekemisissä on jotakin valtavan tuttua ja kovin nostalgista, vaikka innostuksen kohde - hard rock/heavy metal ja automerkit - ovat itselleni yhä edelleen vieraita aihepiirejä.

Valiteltuani tässä blogissa moneen otteeseen epäonnistuneita takakansitekstejä, tällä kertaa on vuorossa hieman ruusujakin ainaisten risujen sijaan. "Puuttuva jälkiviisaus" on erityisen tehokas ja täsmällinen sanapari kuvaamaan Jeppistä. Olen aina ihaillut lapsuudenkuvauksia, joista jälkiviisas tai alentuva sävy puuttuu kokonaan, ja Jeppis on juuri sellainen. Jälkiviisauden puute ulottuu ihastuttavasti kieleen asti: päähenkilö Tommille smurffit ovat strumffeja ja koulussa luokan edessä puhuu Penttiope.  

Pienin elein vaikutelma ekaluokkalainen Tommin maailmasta syvenee, ja kokemukseen on helppo upota. Asiassa on kuitenkin myös toinen puolensa - Tommin pitkät pohdinnat kiinnostuksenkohteistaan tai kuvaukset majanrakennuksen tai krossikisan vaiheista puuroutuivat etenkin hieman väsyneenä lukiessani yhdeksi massaksi. Leikkikokemus on ehkäpä jopa aikuisen kokemusta vaikeampi sanallistaa, ja vaikka Jeppis tavoittaakin lapsuuden tunnelman parhaimmillaan oikein hyvin, paikoitellen teos epäonnistui mielenkiintoni ylläpitämisessä.

Jeppis oli monella tavalla mukava ja kiinnostava lukukokemus, joka sai minut harkitsemaan jonkun toisenkin teoksen lukemista Liimatalta. Mikäli niissä on läheskään yhtä hyvää arkista karheutta ja aitoutta, ovat ne varmasti lukemisen arvoisia. On tosin myös mahdollista - ehkä jopa todennäköisempää - että en loppujen lopuksi Liimatalta enempää lue. Jeppiksestä puuttui kaikista hyvistä puolistaan huolimatta "se jokin", ja Jeppiksen lukukokemuksen kiinnostavuuteen vaikutti suhteettoman paljon, no, Jeppis.


---

Tommi Liimatta 2014: Jeppis
Like. Helsinki.
496s.
  

Kommentit

Viikon luetuimmat