J. K. Rowling: Paikka vapaana



Kun Barry Fairbrother lyyhistyy hengettömänä golfklubin pihaan, Pagfordin pikkukaupunki menee sekaisin. Pidetyn ja toimeliaan paikallisvaltuutetun kuolemaa suree moni, mutta Barryn poismeno herättää myös levottomuutta. Valtuustossa on paikka vapaana - kuka siihen istuu?

Romaani marssittaa lukijan eteen suuren joukon kaupunkilaisia: nuoria ja vanhoja, onnellisia ja onnettomia, konservatiivisia ja uudistusmielisiä, kaunaisia ja hyväntahtoisia. Yhden miehen ympärille kutoutuu aikeiden, haaveiden, menetysten ja salaisuuksien tiheä verkosto. 

Paikka vapaana on mestarillisen tarinankertojan runsas, todenmakuinen ja viihdyttävän ilkikurinen romaani, josta jokainen meistä voi tunnistaa itsensä ja naapurinsa.  

Tämä teos on yksi kirjahyllyni vakioasukkeja. Aina välillä tulee olo, että haluaa lukea Rowlingin sujuvaa tekstiä ja mukavalla tavalla tyylittelyn ja realismin välillä tasapainottelevaa ihmiskuvausta. Tässä vaiheessa lienee oleellista huomauttaa, että kyseessä on tällä hetkellä hyllyni ainoa Rowling - minulla oli Harry Potter -kausi joskus ala-asteen alkupuolella (ennen kuin ihastuin ikihyviksi Tolkienin Taruun sormusten herrasta  muutama vuosi myöhemmin) ja sittemmin olen ihan kiinnostuneena seurannut sarjaa, mutta lapsuudenkotini Harry Potter -kirjat päätyivät innokkaamman perheenjäsenen hoiviin, mikä on oikein sopiva järjestely. Paikka vapaana on teos, jolla on minulle paljon enemmän uudelleenlukuarvoa.

Paikka vapaana esittelee laajan hahmokaartin ja useita päähenkilöitä, joiden seuraamisesta muodostuu tutkielma vuorovaikutuksesta sisäänpäinlämpiävässä ja kulisseja ihannoivassa brittiläisessä maalaiskylässä. Rowlingin tekstien vahvuus on nähdäkseni aina ollut hahmoissa. He ovat tarpeeksi monipuolisia yksinkertaistuksia, jotta heidän kohtalostaan kiinnostuu. Yksittäisissä sivuhahmoissakin on monensävyisiä puolia, mikä saa hahmot tuntumaan ainutlaatuisilta ja uskottavilta. 

Samalla etenkin tässä teoksessa hahmot ovat tavallisesti myös jonkin "tunnetun" ihmistyypin ilmentymiä, kuten takakansitekstikin ilmaisee - kaikkihan tunnistavat tuollaisen tai tällaisen ihmisen, joko naapurissa tai itsessään (ehkä rehellisyydestä riippuen). Itse en tosin tunnistanut kuin yksittäisiä piirteitä ja toimintatapoja, joita voisin liittää suoraan itseeni tai tuntemiini ihmisiin, mutta en toisaalta elä brittiläisessä yhteiskunnassa. Kaiketi tyypit ja niiden ilmeneminen ovat erilaisia eri kulttuuripiireissä

Teos rakentuu vaihtuvista näkökulmista ja luo siten varsin monipuolisen kuvan siitä, mitä kaikkea kylässä on meneillään ja miten nämä asiat suhteutuvat toisiinsa. Hyvin tehtynä tällainen hahmojen välillä vuorottelu on oikein kiinnostavaa, sillä se havainnollistaa hyvin vahvasti, kuinka erilaiselta ihmisen elämä näyttää ulospäin, läheltä seurattuna saati henkilön omasta näkökulmasta. Paikka vapaana näyttää myös ennakkoluulojen ja todellisuuden ristiriidan monen eri elämänkohtalon kautta. Kenelläkään hahmoista ei ole realistista käsitystä siitä, millaista on toisen elämä saati maisema pään sisällä, ja juuri sen huomion osuvuus antaa teokselle sen viiltävimmän kärjen.

Samalla Paikka vapaana kurottelee myös kohti yhteiskunnallisesti kantaaottavia sävyjä. Se esimerkiksi kommentoi päihdehoitoa, brittiläistä paikallispolitiikkaa ja paikoin jopa peribrittiläisen konservatiivista ajatusmaailmaa. Kirjana se on toisaalta erittäin kulttuurisidonnainen ja voi olla, että aivan kaikki kritiikin tasot eivät ole minulle auenneet, toisaalta taas yhteiskunnalliset ongelmat ja haasteet ovat samankaltaisia kuin länsimaissa laajemminkin. Esimerkiksi merkittävään osaan nouseva nimbyily ulottuu ilmiönä brittiläisiä pikkukyliä paljon laajemmalle. 

Paikka vapaana on siitä mukava oman kirjahyllyn asukki, että sen lukemiselle ei suoranaisesti tarvitse oikeata mielentilaa - kuten osalle kirjoista - vaan sen voi lukea milloin vain. Mukaansatempaavuutensa takia se on osunut käteen varsin erilaisissa tilanteissa ja ollut aina mukava lukukokemus. Jos Rowling vielä joskus kirjoittaa Potter-maailman ulkopuolelle sijoittuvia romaaneja (lukuunottamatta dekkareita), tulen ehdottomasti lisäämään ne lukulistani jatkoksi.

---

J.K. Rowling 2012: Paikka vapaana  
Suom. Ilkka Rekiaro
Otava. Helsinki.
543s.
Kansi: Mario J. Pulice, Joel Holland
 

Kommentit

  1. Minäkin olen ehdottomasti lukemassa, jos Rowlingin kirjoittaa lisää! Tästä kirjasta pidin älyttömän paljon ja Pottereillakin on erityinen paikka hyllyssäni - dekkarit tosin kokeilematta vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rowlingilla on kyllä mukava tyyli ja mainio mielikuvitus. Toivottavasti dekkarit maistuvat!

      Poista

Lähetä kommentti

Viikon luetuimmat